Sukuseura teki Uhtuan matkan heinäkuun alussa 3.-7.7.2014. Matkalle osallistui kaikkiaan noin 40 jäsentä. Kaikkiaan matka oli antoisa. Uhtualaiset ottivat meidät vastaan avosylin ja iloisin mielin. Pärjäsimme hyvin suomenkielellä! Matkajuttu on julkaistu Karjalanheimossa 7-8/2014.
Lokakuun alkupuolella saamme matkavideot videogalleriaamme. Näin laajempi joukko pääsee osalliseksi matkan annista.
Alla kuvassa Uhtuan matkalaiset.
Hämmästyttävää oli, että monet Uhtualla eli nykyisessä Kalevalassa osaavat puhua suomen tai vienan kieltä eli kohdatessamme ihmisiä pihoilla ja kaduilla löysimme usein yhteisen kielen. Uhtualla meitä opasti Uhut-seuran puheenjohtaja Valentina Kovalenko ja Galina Gerasimova. Valentina on suomenkielen opettaja ja Galina historian opettaja. Saimme tietoa historiasta eli 1920-luvun jälkeisestä elämästä. Valentina kertoi, että 1930-luvulla suomenkieli oli julistettu fasistikieleksi, eikä sitä saanut käyttää. Suomenkielinen koulunjohtaja ja sovhoosin johtaja olivat saaneet väistyä tehtävistään. Näissä oloissakin vienankieli on kuitenkin säilynyt tähän päivään, vaikka koti- ja työkieli on tässä ajassa venäjä.
Vanhaa vienalaista kulttuuria ja perinnettä oli myös systemaattisesti tuhottu 1920-luvulta alkaen, mm. kalmismaa oli muutettu tanssilavaksi. Oppaamme kertoivat, että koskaan ei tansseja saatu pitää loppuun saakka, kun rajuilma tai muu ajoi tanssijat koteihinsa takaisin.
Uhtualle oli siirretty ihmisiä muista vienalaiskylistä 1920-luvulta alkaen. He asettuivat asumaan olemassa oleviin taloihin tai he rakensivat uusia taloja. Nyt vanhimmat ihmiset, joita tapasimme, olivat syntyneet 30-luvulla. He olivat naisia ja tulleet avioliiton kautta Uhtualle. He olivat olleet mm. kolhoosissa, sovhoosissa tai metsäkombinaatissa työssä. Monilla puoliso oli venäläinen. Tapasimme myös syntyperäisiä uhtualaisia kodeissaan ja pihoillaan, kun etsimme vanhoja talonpaikkoja. Kononin haaralaiset kävivät kylässä ja kylyssä sukulaistensa Jegorovien luona. Rinteen talo on edelleen asuttuna. Talo ei ole perinteinen karjalaistalo, mutta vanhat hirret tietäisivät kertoa tarinaa myös menneiltä ajoilta. Saman tienraitin ja Uhutjoen varrella isovanhempamme ovat kuitenkin asuneet ja eläneet. Joen varrella talot ovat olleet vieretysten. Kulkiessa voi vain kuvitella, miten vilkasta kanssakäyminen onkaan ollut aikanaan.
Entinen Uhtua on siis nyt Kalevala-niminen kaupunki. Tässä alla on ilmakuva Uhtuan maisemista. Kuva on Uhut-seuran arkistosta ja otettu 1980-90-lukujen taitteessa. Uhutjoki virtaa Lamminpohjasta Keski-Kuittijärveen. 1980-luvulla joen mutkasta on rakennettu kanava suoraan Kuittijärveen. Kanavan alle on jäänyt osa Afanasjeffien asuinpaikoista. Joen oikea puoli on nykyisinkin maaseutumaista, vasemmalla puolella on kaupunkimaista asutusta, tori, koulut ja isommat kaupat. Nyt pellot eivät enää olleet viljeltyjä. Keltaisen soikion sisällä on Lamminpohja ja Päntteilän vaara, missä Afanasjeffit ovat pääosin asuneet.
Sukututkimus asiaa
Sukuseuran sukututkimusvastaava ja varapuheenjohtaja Jouko Autio on koonnut sukututkimukseen liittyviä tärkeitä asioita tähän kirjeeseen. Jokaisen tulisi toimittaa Joukolle sukutietolomakkeen, johon kirjaatte nykyiset suvun jäsenet pyydettyine tietoineen.
Jouko kirjoittaa tässä alla DNA-tutkimuksesta. Tavoitteenamme on selvittää, mistä Afanasjeffit ovat Uhtualle tulleet. Nyt tiedämme, että Vasili, kantaisämme Afanasin isä, tuli Pistojärvelle. Hän oli seppä ja asuinpaikka on saanut nimen Sepänniemi. Afanasi lähti sitten perheineen Uhtualle 1700-luvun puolivälissä. Uusia sukupolvia syntyi ja elämä oli Uhtualla. Miehet kulkivat laukkukaupoilla Suomessa. Joku löysi puolison Suomesta, toinen Uhtualta tai muista Vienan kylistä. Osa muutti 1800-luvun lopulta alkaen Suomeen ja viimeisimmät pakolaisina 1920-luvun alussa. Ja me olemme nyt tässä, kukin tahoillaan.
Heinäkuussa 2015 kokoonnumme yhteen. Kokoontumispaikkamme on Oulunseutu. Tiedotamme tarkemmasta ajankohdasta marraskuun aikana. Katsopas nyt kalenteriasi ja varaa heinäkuun puolivälin jälkeinen viikonlopun näin jo ennakkoon…
Hyvää syksyn jatkoa!
Afanasjeff-sukuseura ry
Terttu Louhikoski-Alasuutari Jouko Autio
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
puh. 040 3578150 puh. 040 5142823
sihteeri(at)afanasjeff-sukuseura.com jouko.autio(at)pp.inet.fi
Afanasjeff-sukuseura 